sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Viimeisiä viedään


Kulunut viikko on mennyt aika lailla lähtötunnelmissa. Olo on kiitollinen ja haikea, muutaman päivän päästä koittaa kotiinpaluu monenmonta kokemusta ja ajatusta rikkaampana. Tämä postaus koostuu hyvin pitkälti kuvista, sillä niitä on kertynyt melko paljon. Teen ennen lähtöä vielä postauksen, johon tulee enemmän tekstiä, mutta tämä jääköön kuvakerronnaksi, jotta kokonaisuudesta ei tule liian sekava. Vaikkakin se sitä saattaa olla jo nytkin.

Pari viikkoa sitten tein vähän erilaisen hääkeikan Green Figin kanssa Gildredge Manorissa. Juhlissa ei tarjoiltu perinteistä kolmea ruokalajia, vaan päivällä tarjoiltiin runsaasti erilaisia pieniä alkupaloja (canapés), joita olin valmistamassa ja pleittaamassa. Illemmalla pystytettiin katos juhlapaikan puutarhaan, jossa oli hyvin idylliset puitteet kokkailla ja tarjoilla juhlavieraille paellaa.


Basil Pesto and Cream Cheese with Sundried Tomato Filo Tartlets


Roasted Mediterranean Vegetable Bruschetta

Yorkshire pudding with rare roast Beef and Wasabi Mayo

Quails Scotch Eggs

Lemongrass infused shredded Chicken Sliders

Sundried Tomato and Parmesan Arancini


Paella with Chicken and Chorizo


Hääkakku oli ehkä herkullisin ikinä - valtavia juustokiekkoja päällekkäin kasattuina 😍.


Vapaapäivänä suunnattiin kaverin kanssa Brightoniin, jossa käytiin syömässä perus Fish & Chipsit ja shoppailemassa. Töiden osalta viikkoon sisältyi rutkasti sokerimassatöitä. Edellisessä blogitekstissä kerroin, että Battle Bakes and Cakes on myyty. Kauppaa ei kuitenkaan ole vielä viety sittenkään loppuun saakka, sillä tässä maassa asiat vaan tuntuvat kestävän ennen kuin loppuratkaisuun päästään. Minä oon silti saanut viimeiset kaksi viikkoa nauttia kello 6.45 herätyksistä puoli viiden sijaan, sillä olen tehnyt töitä Eastbournen studiosta käsin.



Brighton Pier


Brightonissa on ihania kapeita kujia, joiden varsilla on pikkuisia putiikkeja ja ravintoloita.


Näitä pioneja väkersin yhtenä päivänä.


Amppareita kuppikakkuihin.


Viikko sitten lauantaina oli Eastbourne Pride. Ikävä kyllä missasin kulkueen, kun se alkoikin aikaisemmin mitä olin kuvitellut. Itse juhlassa oli kuitenkin ihana lämmin tunnelma  


Tämä hääkakku matkasi Ranskaan saakka.


Tässä kakussa ainoastaan kukat ovat mun käsialaa, muut teki Rose.


Myös hänet tehtiin viime viikolla.


Lauantai aamuna toimitimme kaksi kakkua Rye:hin. Hääpaikkana toimi kaunis pieni yksityiskoulu.

Juhlapaikkaa puutarhasta kuvattuna. Puutarhaan oli pystytetty myös suuren suuri markiisi, jossa järjestettiin ruokailu.


Koulun kattoa.



Näihin häihin tehtiin siis kaksi kakkua. Tässä pienempi iltakakku. Harmi etten tullut ottaneeksi Magnoliasta parempaa kuvaa, sillä täytyy todeta, että olen tosi tyytyväinen siihen. Mutta voitte vaikka kuvitella näkevänne tuon suuren kukan takana pari nuppua ja hieman ruostuneen näköiset kullanhohteiset lehdet 😃.


Siinäpä juhlan pääkakku. Olen hyvin tyytyväinen häneen myös. Rose hoiti kultamaalauksen ja minä tein röyhelöt.


Voin kertoa, että röyhelöiden teossa kului tovi jos toinenkin 😃.


Tässä vielä juhlapaikan kattausta.


 Kun saimme kakut kasattua, suuntasimme takaisin Eastbourneen ja Rose kyyditsi mut Gildredge Manoriin, jossa pääsin tekemään vielä yhdet häät Green Figin kanssa. Tällä kertaa olin tarjoilutehtävissä alusta loppuun saakka. Menu oli hyvin perinteinen, ja jälkiruoaksi tarjoiltiin, ensimmäistä kertaa minun lyhyen brittihääurani aikana, hääkakkua.




Bruschetta ja välimeren kasviksia alkuun


Nyhtöpossuterriiniä, maalaisleipää ja pikkelssiä alkuun


Paprika-tomaattikeittoa alkuun


Pääruoaksi kanaa, uusia perunoita ja kasviksia


Toisena vaihtoehtona hitaasti kypsytettyä härkää, perunamuusia ja kasviksia


Kasvisvaihtoehtona herkkusieni-pinaattiraguuta filotaikinakorissa ja juuresmuusia.


Tässä tämä jälkiruoaksi tarjoiltu hääkakku. Täällä henkilökunta leikkaa hääkakun valmiiksi annospaloiksi. Kokonainen kakku siis seisoo päivän näytillä, hääpari suorittaa kakunleikkaus-ohjelmanumeron oman kokemukseni mukaan yleensä ennen ruokailua. Tämän jälkeen tai mahdollisesti vasta illalla kakku kuljetetaan keittiöön ja leikataan annospaloiksi ja viedään tarjolle. 












torstai 12. heinäkuuta 2018

Rentoja hellepäiviä

Täällä on lämpömittari näyttänyt kutakuinkin kolmeakymmentä ainakin viimeiset kolme viikkoa. Töiden jälkeen ei ole oikein muuta pystynyt tekemään kuin suuntaamaan rannalle vilvoittavan tuulen ja veden ääreen. Kotona en yleensä kuumuutta juuri siedä, mutta täällä olen jostain syystä nauttinut siitä. Ehkäpä noin viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalla merellä on osuutensa asiaan.

Englannissa ei juuri hiekkarantoja näy, vaan rannat ovat yleensä tuollaisia bebble stone -rantoja. Siloiset kivet ovat mun mielestä jopa mukavampia kuin jokaikiseen paikkaan tiensä löytävä hiekka.



Yhtenä vapaapäivänä viime viikolla suuntasin uimakamppeineni Birling Gapille, jonne matka bussilla kestää noin 15 minuuttia. Ajatella että jotkut saa uida näissä maisemissa vaikka joka ikinen päivä. 



Olen tehnyt töitä nyt melko lailla tasan 40 tuntia viikossa ja olo täällä tuntuu melkein kuin lomailulta, kun alussa ehti tottua miltei 60 tuntiin viikossa. Teen kymmenisen tuntia päivässä nyt, joten mulla on kolme päivää viikossa vapaata. Olen vuosia haaveksinut jonain päivänä meneväni Canterburyyn ja viime viikolla sinne suuntasin. Canterbury sijaitsee Kentin kreivikunnassa, noin 80 mailia Lontoosta itään ja junamatka täältä Eastbournesta sinne kestää 2,5 tuntia suuntaansa. Canterbury oli kyllä jokaikisen junassa vietetyn minuutin arvoinen. Paikka oli juuri niin upea kuin olin ajatellutkin sen olevan, ja laittaisin sen kärkisijoille taistelemaan tittelistä Britannian kauneimpana kaupunkina. Toki toki minulla on monen monta upeaa kaupunkia vielä näkemättä. Canterburyynkin on palattava jollakin tulevalla Britannian matkalla uudelleen, sillä yksi päivä ei riittänyt kuin kaupungin pintavilaukseen. Tästä juolahtikin mieleeni, että olen viimeinkin ostanut lentolipun Helsinki-Vantaalle. Kyllä kirpaisi pulittaa kolminkertainen summa normaaliin verrattuna. Mutta nyt sekin on hoidettu, ja voi rauhaisin mielin nauttia matkan viimeisestä kolmesta viikosta

Canterburyn keskustaan ainakin länsipuolelta kuljetaan portin läpi. Tässä kuvassa länsiportin tornit.

Keskustan läpi kulkeva joki.

Joet jokiristeilyineen tekevät kaupunkikuvasta entistäkin mielenkiintoisemman.

Kaupunki on täynnä vanhoja mielenkiintoisia rakennuksia.

Brittiläisten pubien niin sanotut terassit ovat pubien takapihoilla sijaitsevia Beer Gardeneita. Tässä vilkaisu yhden Canterburyn pubin Beer gardeniin.



Viime lauantaiksi tilattu hääkakku peruttiin aika viime metreillä, joten töissä ollaan tehty viime aikoina lähinnä syntymäpäiväkakkuja ja valmisteltu tulevan lauantain hääkakun koristeita. Viime viikolla sain myös pakata tavaroita laatikoihin, sillä pomoni ovat päättäneet myydä kahvilan ja jatkaa ainoastaan kakkujen parissa kotoaan Eastbournesta käsin. Tämä muutos ei harjoitteluuni vaikuta mitenkään, oikeastaan lähinnä tekee siitä mukavamman, kun ei ensi viikosta lähtien tarvitse herätä enää puoli viideltä aamuyöllä. Rosella on kotipihassaan ainoastaan kakuille pyhitetty oma studionsa, mutta sen tila ei tule enää riittämään kaikelle tavaralle, kun kahvilassa olleet tavarat siirtyvät Eastbourneen. Niinpä tyhjensimme yhden huoneen heidän talossaan. Rose antoi mulle vapaat kädet sijoittaa muutetut tavarat fiksuille paikoille sekä uudessa kakkuhuoneessa että studiossa. 


Tämä kaunokainen tässä on yksi suosikeistani, mitä olen tämän harjoittelun aikana tehnyt. Joku jolla on lemmikkinä tornipöllö toivoi pöllöä koristamaan myös syntymäpäiväkakkuaan ja toteutimme sen yhdessä Rosen kanssa. Hänestä tuli kerrassaan suloinen yksilö 😍.


Toissapäivänä väkersin jalkapallokakun.


Myös catering-hommiin olen päässyt, sillä molempina edeltävinä lauantaina olen ollut Green Figin palveluksessa. Toissa lauantaina olin tarjoilemassa kolmen ruokalajin illallista Brightonissa pubissa järjestetyssä missälie-palkintotilaisuudessa ja viime lauantaina olin keittiöhommissa häissä siinä samaisessa upeassa Gildredge Manor -juhlapaikassa Eastbournessa, josta ennemminkin blogissa kerroin. Olin taas nostamassa ruokia ja myöhemmin illalla blokkailemassa astioita ja pitämässä silmällä iltapalabuffaa. Tulevana lauantaina menen taas Green Figin kanssa häähommiin Gildredge Manoriin.

Sticky Pork Belly Lollipops.
Ennen varsinaista serviisiä häissä tarjoiltiin alkupaloja.

Home Made Mini Cheese Burgers.


Warm Brie & Cranberry Filo Cup.



Alkuruokana tarjoiltiin muun muassa lohta kolmella tapaa. Savulohta, kylmäsavulohta sekä ruohosipuli-lohimoussea ja bruschettaa.


Pääruoaksi tarjoiltiin muun muassa basilika-parmesaani-chorizo-murulla hunnutettua turskaa, uutta perunaa ja kauden vihanneksia.


Jälkkäriksi brownie, crème brûlee sekä minipavlova.



Eilen vietin vapaapäiväni Hastingsissa, mikä on Eastbournen naapurikaupunki. Matkaa Hastingsiin on vain parisenkymmentä mailia, mutta silti bussimatka sinne kesti puolitoista tuntia. Vaan eipä tuo mittään, olihan mulla aikaa körötellä. Hastings paljastui sekin sangen viehättäväksi historialliseksi kaupungiksi. Erityisesti vanhan kaupungin alue oli kerrassaan sykähdyttävä pienine kujineen ja putiikkeineen. Ehkäpä yhdistelmä Brightonia ja Canterburya. Alueelta löytyi myös suloisin pubi missä olen ikinä käynyt.  




Hastingsin vanhaa kaupunkia. Taustalla siintää myös kukkulaa, jonka päälle pääsi kulkemaan hissillä.


Kuva West hillin laelta. Suoraan edessä näkyy East hill ja sinne kulkeva hissi. Välissä vanhaa kaupunkia.



Vanhaa kaupunkia.


Tässä sen viehättävimmän pubin edustaa. Paikka oli sisältä juuri niin vanha, kulunut, matala, sokkeloinen, suloinen ja historiaa huokuva kuin ulkoapäin voi aavistella.