Toissa viikolla tein paljon erilaisia kakkuja ja sokerimassakukkia. Kävimme Rosen kanssa kakkumaalauskurssilla, jossa opin jälleen kerran tosi paljon uusia asioita. Työtuntien osalta hivottiin jälleen ennätyslukemia ja kaivoinkin sitten kaiken rohkeuteni esiin ja otin tunnit puheeksi Rosen kanssa. Hän otti asian ihan hyvin ja viime viikolla sainkin neljä vapaapäivää. Ehdotin myös, että voin jatkaa samaan malliin ja päättää harjoittelun aiottua aikaisemmin, mutta hän haluaa mieluummin tehdä näin päin. Niinpä mulla oli yhtäkkiä hirveesti vapaata, mihin en ollut ollenkaan valmistautunut. Mietin ensin, että lähtisin vähän matkustelemaan, mutta loppujen lopuksi koko vapaa meni Eastbournessa. Tein kävelylenkkejä siellä täällä, kävin leffassa, ja vietin juhannusta 17 suomalaisleidin kanssa, jotka ovat asuneet täällä jo vuosia ja vuosikymmeniä. Oli tosi mielenkiintoista kuulla heidän tarinoitaan ja kokemuksiaan. Eilen sunnuntaina oli tuossa läheisessä puistossa Eastbourne Feastival, jossa oli trubaduureja, bändejä, kojuja, ruokaa ja kylmää olutta, ja näin paikan päällä myös torstaina tapaamani suomalaisnaisen. Eastbourneen on saapunut ihan kunnon kesä, ja festivaaleilla vietetty aurinkoinen päivä saikin nenäni ja olkapääni punaisiksi. Ensi viikonlopuksi on odotettavissa +27 astetta ja täyttä aurinkoa.
Lauantaina olin Green Figin kanssa tekemässä hääkeikan. Olin taas keittiössä ja hommiin kuului lähinnä noston esivalmistelua, nosto ja siivoukset. Oli jotenkin tosi helppo päivä ja aika meni tosi nopeesti. Alkuun tarjoiltiin sharing platterit, joissa oli marinoituja oliiveja, juustoja, chorizoa, ilmakuivattua kinkkua, focacciaa ja sen sellaista, pääruoaksi oli uusia perunoita ja pekoni-mozzarella broileria tai uusia perunoita ja perinteinen brittiläinen Steak & Ale Pie. Lisäksi pöytiin tarjoiltiin sharing plattereilla vihanneksia. Jälkiruoaksi oli kolmea erilaista brownieta, pannacottaa ja shortbreadeja tai perinteistä brittiläistä omenapiirasta ja vaniljakastiketta.
Aika on mennyt täällä todella hassusti. Se on mennyt tosi nopeasti - harjoitteluviikko numero yhdeksän lähti juuri käyntiin. Enää viisi viikkoa ja sitten olen kohta taas kotona. Tämä hitusen päälle kolme kuukautta on kyllä tavallaan vähän hankala aika. Juuri kun kaikkeen tottuu ja alkaa pitää paikkaa tavallaan kotina, onkin aika alkaa miettiä paluulentoa tulevaa arkea kotona. Mutta on tässä nyt kuitenkin vielä tää viisi viikkoa ja onkin parasta ottaa kaikki irti jäljellä olevasta ajasta. Uskon myös nauttivani loppuajasta vielä aiempaakin enemmän useampien vapaapäivien ansiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti